Valmistumisen jälkeiset vuodet ovat alalle integroitumisen näkökulmasta erittäin tärkeät. Valmistuva kuvataiteilija miettii, löytääkö hän oman paikkansa ammattiyhteisöissä ja onko oma osaaminen riittävää itsenäiseen työskentelyyn. Kuvataiteilijan työn itsenäisyys ja kokonaisvaltaisuus tuo erityisen haasteen juuri valmistuneelle kuvataiteilijalle. Tarkasti aikataulutettujen ja määriteltyjen opiskelurutiinien jälkeen lähes kaikki on itse määriteltävissä ja arjesta on otettava kokonaisvaltainen vastuu. Kuvataiteilijan ammatti vaatii luovuuden ja taiteellisen osaamisen lisäksi kykyä itsensä johtamiseen, ongelmanratkaisuun ja epävarmuuden sietokykyä.
Yli vaaran vuosien – kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli –projekti syntyi tarpeesta kehittää kuvataiteilijan koulutuksen työelämään valmistavia kokonaisuuksia. Projektin painopisteiksi valittiin harjoittelun ja työn opinnollistamisen kehittäminen.
Harjoittelu on merkittävä osa kuvataiteilijan opintoja. Harjoittelua monipuolistamalla ja suunnitelmallisuutta kehittämällä voidaan entistä paremmin tukea kunkin opiskelijan yksilöllistä työelämään siirtymistä.
Työn opinnollistamista on viime vuosina käsitelty yhä enemmän korkeakoulupedagogiikassa. Käytänteet ovat selkeät, kun opiskelijalla on työpaikka, missä hän toteuttaa osan opinnoistaan. Kuvataiteilijan kohdalla asian tekee mielenkiintoiseksi se, miten malli käytännössä soveltuu alalle, jossa ei lähtökohtaisesti ole valmiita työpaikkoja.
Kuvataiteen koulutusta ja oppimista tutkittaessa tunnistettiin elementtejä, mitkä soveltuvat työn opinnollistamisen käytänteisiin. Opiskelijat ovat aktiivisia ja motivoituneita itsenäisten ja omaehtoisen taideprojektien toteuttamisessa. Tämä toiminta tulee nostaa jatkossa isompaan rooliin osana oppimista.
Harjoittelun ja työn opinnollistamisen toimintamalleja kehitettäessä nousi esiin yleisön kohtaamisen tärkeys. Niin harjoitteluympäristöjen arvioinneissa kuin työn opinnollistamisen kokeiluissa tunnistettiin vuorovaikutuksen merkitys osana oppimista. Vuorovaikutustilanteita opiskelijan, alalla toimivien kuvataiteilijoiden, välittäjätahon, muiden alojen toimijoiden ja yleisön välillä tulee edistää jatkossa entistä enemmän.
Hankkeessa on esitelty ammattikorkeakoulujen nykyisten opiskelijoiden sekä valmistuneiden ajatuksia opiskelusta, työelämästä ja millaisia taitoja ne vaativat.
Hanke tuo esiin näkökulmia edellä mainittujen painopisteiden lisäksi muun muassa digitalisaatiosta ja kuvataiteilijan uudesta työstä. Tärkeässä osassa on projektiin osallistuneiden ääni. Harjoitteluympäristöissä, työn opinnollistamisen kokeiluissa, kyselyissä ja arvioinnissa on merkittävä rooli projektin noin 200 osallistujalla.
Projektin arki rakentui valtakunnallisen verkoston osaamisen varaan. Ydinryhmän muodosti 12 opetuksen kehittämisestä aidosti kiinnostunutta asiantuntijaa. Suunnitteluvaiheessa valittiin työskentelytavaksi, että toimimme koko ajan yhdessä kehittäen projektin eri prosesseja. Toimintamalli edesauttoi avoimen keskustelun syntymistä, arviointia ja osaamisen jakamista.
